Maalipallon pelisäännöt

Maalipallo on ainutlaatuinen laji, joka perustuu dynaamisuuteen, nopeuteen, tarkkuuteen ja taitoon.

Maalipallo on ainutlaatuinen laji, joka perustuu dynaamisuuteen, nopeuteen, tarkkuuteen ja taitoon. Maalipallo on näkövammaisille tarkoitettu joukkuepeli, jossa tavoitteena on tehdä nopeita ja tarkkoja maaleja vastustajan maaliin sekä estää vastustajan maalinteko heittäytymällä lattialle oman maalin eteen. Laji kehitettiin vuonna 1946 osaksi niiden veteraanien kuntoutusta, jotka menettivät näkönsä toisen maailmansodan aikana. Maalipallo otettiin mukaan paralympialaisiin vuonna 1976. Esimerkkinä lajin vauhdista ja tarkkuudesta voidaan mainita, että paralympialaisissa pallon nopeudeksi on mitattu jopa 60 kilometriä tunnissa sen irrotessa pelaajan kädestä!

Pelaajilla on silmillään peittolasit, jotta kaikki pelaavat tasavertaisissa olosuhteissa, sillä pelaajilla on eriasteisia näkövammoja. Pallon sisällä on kulkusia, joiden avulla pelaajat voivat kuulla, missä pallo liikkuu kentällä. Lisäksi maalipallokentässä on koholla olevat kenttämerkinnät, joiden avulla pelaajat voivat tuntea sijaintinsa kentällä koko ajan.

Jotta pelaajat voivat keskittyä peliin ja kuulla pallon, katsojien on oltava täysin hiljaa ottelun aikana. Joukkueessa on kolme pelaajaa, ja ottelun aikana voidaan käyttää enintään kolmea vaihtopelaajaa. Ottelu koostuu kahdesta 12 minuutin pelijaksosta, ja se pelataan 18 × 9 metrin kokoisella kentällä. Maali ulottuu koko kentän leveydelle, ja jokaisen pelaajan on pysyttävä omalla kenttäpuoliskollaan.

Maalipalloa voidaan pelata myös tavallisessa liikuntasalissa. Tällöin kentällä ei ole koholla olevia kenttämerkintöjä, vaan kenttä rajataan teipillä. Pelaajat voivat käyttää erilaisia heittotekniikoita vierittääkseen pallon vastustajan kenttäpuoliskolle. Puolustavien pelaajien on kuunneltava tarkasti, missä pallo liikkuu, ja käytettävä koko kehoaan estääkseen pallon vierimisen maaliin. Puolustavalla joukkueella on 10 sekuntia aikaa palauttaa pallo takaisin peliin siitä hetkestä, kun yksi pelaajista koskee siihen.

Pelisäännöt (epävirallinen versio)

Jotta maalipalloa voidaan pelata tavallisella liikuntatunnilla, virallisia sääntöjä on muokattu ja yksinkertaistettu.

Maalipalloa pelataan kahden joukkueen kesken, ja kummassakin joukkueessa on kolme pelaajaa. Joukkueet asettuvat liikuntasalin tai kentän vastakkaisiin päätyihin, ja pelaajilla on silmät peitettyinä. Pelissä käytetään äänipalloa, jonka sisällä on kulkuset. Pallo vieritetään lattiaa pitkin oman joukkueen puolelta vastustajan puolustuksen taakse maalialueelle. Kun pallo päätyy maalialueelle, joukkue saa pisteen. Jos pallo ei päädy maalialueelle eikä pistettä synny, pallo siirtyy toiselle joukkueelle, joka saa oman hyökkäysvuoronsa.

Jokaiselle pelaajalle voidaan antaa oma matto, joka määrittää alueen, jota hänen tulee puolustaa. Yksi pelaaja kattaa noin 3–4 metrin levyisen alueen. Kolme vierekkäin olevaa pelaajaa peittää näin noin 8–10 metriä leveän liikuntasalin koko leveyden. Kun toinen joukkue on yrittänyt tehdä maalin, pallo siirtyy toiselle joukkueelle, joka saa puolestaan yrittää maalintekoa. Näin peli etenee vuorotellen edestakaisin.